Euromite - tilitoiminnan ammattilainen

UPDATED Oct 19, 2018

 

 

TEE TÄSTÄ TIETOSUOJATARJOUSPYYNTÖ!

Ajatuksia tietosuojasta ja irtisanomisista

Tietosuojadirektiivn toteuttaminen on suomalaiselle pienyrityskentälle aivan hurja homma. Tähänkään asti suurimmassa osassa yrityksiä ei ole välitetty tietosuojasta. Yrityksissä on katsottu ettei meidän firmassa - kun ei ole kuluttajapinnassa - ole henkilön tietojen käsittelyissä mitään ongelmaa. Useimpien yritysten nettisivuilta puuttuvat tietosuojalauseke ja rekiskteriseloste.

Nyt tähän mentaliteettiin utitetaan aivan järjetöntä palikkaa - elefanttia - jolla mikroyrityksen kustannuksia kasvatetaan tolkuttomasti. Varsinkin niissä yrityksissä, jotka toimivat kuluttajarajapinnassa. Suomalaisista yrityksistä ei ole hakkakeroitu juuri mitään henkilökohtaista dataa - koskaan. Tietomurrot ovat olleet muiden maiden huolia. Kuten nyt fb:n tapauksessakin voidaan todeta.

Näin järeät toimenpiteet olisi pitänyt kohdistaa niihin firmoihin. joissa on massivista henkiltietojen käsittelyä. Esimerkiksi, jos yrityksellä on yli 10 000 nettiasiakasta tai yhteyshenkilöä rekitsterissään. Palkkalaskennassa työntekijöitä on koko ajan suojannut tiukempi henkilötietojen käsittely lainsäädäntö, joten siihen osaan direktiivillä ei ole vaikusta. Nyt sitten ihan riippuu Aarnion porukasta miten kovalla kädellä meitä hutkitaan toteuttamattomista säännöistä 24.5 jälkeen?

Eilen hallituksemme päätti helpottaa työntekijän irtisanomista alle 20 hlön yrityksissä. Miksi tämä rajaus? Onko työntekijän luonteessa, habituksessa, asenteessa, kyvyssä tai muissa työntekemisen tavassa jollain tavoin paremmin 19 työntekijän yrityksessä kuin esim.  21 hlön firmassa? No ei titenkään ole. Samat ongelmat personoituvat - jos ongelmia hlön kanssa tulee - työntekijässä niin isossa kuin pienessäkin firmassa.

Palkkaamalla henkilön yrittäjä tietenkin odottaa saavansa hänestä lisää tuottoa yritykseen ja pystyvänsä joko lisäämään palveluita / tuotantoa tai helpottamaan nykyistä tilaus tilannetta. Tuntuu siltä, että työntekijäjärjestöiltä sekä poliitikoilta näyttää aina unohtuvan se, että yritykset eivät ole sosiaalitoimistoja eivätkä kolmannen sektorin toimijoita vaan voittoa tavoittelevia yhteisöjä. Tästä tavoitteesta johtuu se että, jos yksikin osanen yrityksessä ei toimi kunnolla, on edessä mittava henkilöstön saneeraus tai konkurssi ja näissä ikävissä prosesseissa ovat vaarassa koko yrityksen toiminta.

Työntekijän yksinkertainen ja helppo irtisanominen mahdollistaa nopean reagoinnin markkinatilanteisiin, jotka tänä päivänä ovat tosi nopeita ja vältytään laajemmilta ja ikävemmiltä yritystä pelastavilta toimilta.

SIIS jos pienyrittäjän ja työntekijän kemiat menevät joskus ristiin ja tästä työntekijästä ei pääse eroon kuin tolkuttomalla rahasummalla, ei yrittäjä uskalla irtisanoa tätä henkilöä. Molemmat voivat tässä tilanteessa (pakko liitossa) tosi pahoin.

Olipa syy riitaan sitten kumman tahansa, pitäisi työsuhdelainsäädännössä päästä siihen ettei aina etsitä syyllistä riitaan.

Eihän avioerossakaan enää haeta syysllistä, kun tiedetään että molemmissa varmasti on syytä. Näin pitäisi työmarkkinoillakin ajatella. Syitä on molemmissa.

Työntekijästä eroon pääseminen pitäisi tehdä kaikille yrityksille yhtä helpoksi eli irtsanomisen perusteeksi riittää henkilökohtaiset syyt (kummallekin osapuolelle), eikä se syys ole laiton irtisanominen.

Se mitä työntekijälle sen jälkeen tapahtuu on yhteiskunann asia. SIIS KELAn, työkkärien yms. tahojen. Sitä varten veroja masketaan, että julkinen valta hoitaa yksilöä tai, jos työntekijä on kassan jäsen, niin sekin turvaa ihmisen elämää irtisanomsen jälkeen. Kaikki nämä viralliset tahot ja kassa auttavat yksilöä elämässä eteenpäin. Yritystä tähän ei pidä sotkea.

Jos yritys haluaa erottua muista yrityksistä tai olla mukanan työvoimasta kilpailtessa, se voi noudattaa työntekijäpolittiikassan lievempää linjaa mutta tämä on siis yrityksen oma valinta ei lainsäätäjän tai työntekijärjestöjen.

Uskon, että tällä tavoin ihmiset aktivoituvat pitämään työkuntoaan sekä työtaitojaan paremmin yllä kuin nykysysteemissä, joka on tsaarin aikainen ja parhaimillaan 70-lukulainen. 70-luku oli synkkää aikaa. Silloin ei saanut puhua edes yrityksen tavoittelemasta voitosta vaan käsitteeksi piti yrityksissä ottaa " yritys tekee tulosta". Toivottavasti näistä ajoista nyt mennään eteenpäin.

Henkka Hyppönen on sanonut, että minkään keksinnön takaiseen aikaan ei ole palaamista. Esim. kun hevonen kesytettiin, ei enää härillä ja aaseilla maata muokattu tai taisteltu sodissa. Niin myös työelämässä uudet "keksinnöt" digitaalisuus ja etätyö tulevat vielä kovasti muuttamaan ihmistä ja asennetta ja sitä kauttaa tapaamme tehdä työtä. Suomen tulee olla etujoukoisssa tähän muutokseen valmistumisessa, koska näiden "keksintöjen" ja muutoksen edeltävään aikaan ei ole paluutua. Muutos on jo tapahtunut ja olemme jäljessä sen hallinnasa saatikka ohjaamisessa mutta toivo elää ja valoa näkyy tunnelin päässä, kun nuoret meidän vanhojen kansa alkavat muokata lakeja.

Tämä tällä erää näistä. Have nice workin day to all!

Helsingissä 12.4.2018

Timo

 

  • Blogi

Blogi